Olemme aktiivisia ruoan eettisten, terveydellisten ja ympäristökysymysten suhteen

 
Eat&Joy Maatilatori on sitoutunut edistämään kestävää kehitystä. Arviolta neljännes ilmaston lämpenemistä aiheuttavista päästöistä syntyy ruoan tuotannosta. Siksi olemme sitoutuneet ruoan lähituotantoon, luomuun, biodynaamisiin sekä muihin ympäristöä vähemmän kuormittaviin, puhtaisiin ruoan tuotantotapoihin.

Koska kannatamme makujen rikkauden lisäksi myös lajien monimuotoisuutta, pidämme saatavilla joitakin eläinkunnan tuotteita kuten suomalaisten alkuperäisrotujen lihaa. Monet kannat ovat ylläpidettävissä ja säilytettävissä vain syömällä niitä, muutoin ne lakkaavat olemasta tai parhaassakin tapauksessa muuttuvat geenipankin museoeläimiksi. Silloinkin kun liha ei ole sertifioitavissa luomuksi tai biodynaamisiksi Demeter-tuotteiksi, edellytyksenä on se, että eläinten on täytynyt voida toteuttaa lajityypillistä, onnellista elämää.

Suhtaudumme aktiivisesti ruokaan ja sen ympärille muodostuneisiin terveydellisiin, henkisiin, moraalisiin, eettisiin sekä poliittisiin ja ympäristökysymyksiin.

Ei E-koodeille
Teemme yhteistyötä tuottajien kanssa, jotka eivät käytä tuotteissaan säilöntä- ja lisäaineita. Perustamme tietoon, että vaikka yhden E-koodin takana oleva säilöntä- tai lisäaine olisi elintarviketieteen näkökulmasta turvallinen, niiden yhteisvaikutuksesta ei tiedetä riittävästi. Joidenkin tuottajien kanssa teemme kehitystyötä, jotta muuten upeat tuotteet olisivat jatkossa ilman tai sisältäisivät mahdollisimman vähän E-koodeja, säilöntä- ja lisäaineita.
Sitä paitsi luonnollinen, prosessoimaton, puhdas täysruoka maistuu aina paremmalta kuin raskaissa teollisissa prosesseissa makuhävikistä kärsivä, maku- ja arominvahventeilla paikattu ruokatuote.

Ei GMO:lle
Geenimuuntelu on DNA:n eli perimän muokkaamista tai siirtämistä eliöstä ja lajista toiseen. Käytännössä geenimuuntelulla rikotaan lajien välisiä risteytymisen lukkoja ja esteitä. Siten GMO:n tuloksena syntyy risteymiä, joita ei luonnossa voi muuten syntyä. Muuntelussa käytettävät geenit ovat synteettisiä eikä nykytiedon perusteella ole määriteltävissä sellaista kohtaa perimässä, joka estäisi varmuudella ennakoimattomat sivuvaikutukset ja häiriöt. Tutkimukset osoittavat myös, että siirtogeenit eivät pilkkoudu ruoansulatuksen prosesseissa, eikä luontoon vapautuneiden synteettisten geenien leviämistä kyetä estämään ja pitämään erillään esimerkiksi muista kasveista. Muuntogeenistä perimää ei voida sen levittyä ottaa kiinni ja poistaa kasvista, eikä ole tiedossa miten se vaikuttaa pitkän ajan kuluessa maaperään, ihmisiin, kasveihin ja
eläimiin tai esimerkiksi bakteereihin ja viruksiin. Siksi puhutaan perimän saastumisesta. Ja siksi GMO-kasvien väitetystä turvallisuudesta ei ole takeita.

Ei tehomaataloudelle
Kuluttajan näkökulmasta kyse on halusta tietää, mitä hän syö, mistä raaka-aine on kotoisin, miten se on kasvatettu, kuka sen on tuottanut, ja ennen kaikkea on upeaa kokea, että ruoka oikeasti maistuu jollekin - parhaassa tapauksessa sykähdyttävän hyvältä; maussa on läsnä raaka-aineen ominainen luonne yhdistettynä kasvupaikan antamaan lisäsävyyn, terroiriin. Kuulostaako samalta kuin viinien arviointi? Miksipä ei, sillä makunyanssit syntyvät pienten osatekijöiden summasta ja tuotantoketjun yksityiskohtien hallinnasta.
Me emme usko tehomaatalouden, elintarviketeollisuuden ja keskittyneen kaupan, eli agribisneksen vakuutteluihin suomalaisen ruoan puhtaudesta. Jos kuuntelemme agribisneksen edustajien puhetta esimerkiksi kemiallisten torjunta-aineiden käytöstä per hehtaari, vertailu kestää Keski-Euroopan maihin verrattuna hyvin. Mutta jos vertailemme saatuja hehtaarisatoja kiloissa, Suomessa käytetään jopa kolminkertainen määrä torjunta-aineita tuotantokiloa kohti Keski-Euroopan maihin verrattuna. Myös aistinvarainen vertailu puhuu puhtaan, raaka-ainetta ja luontoa kunnioittavan tuotannon puolesta.

Halpaa ruokaa ei ole
Ajatus halvasta ruoasta on illuusio. Tehomaatalouden, elintarviketeollisuuden ja keskittyneen kaupan edustama ruoka on lähtökohtaisesti tuettu tuotannon eri vaiheissa verovaroin, erilaisin tukiaisjärjestelyin. Olemme siis jo maksaneet halvan ruoan ennen kassalle menoa.
Mutta jos halvan ruoan tehotuotannon aiheuttamille ympäristöhaitoille lasketaan hinta, ja halvan ruoan aiheuttamien ns. elintasosairauksien kuten sydän- ja verisuonitautien sekä mm. aikuisiän diabeteksen kustannukset lasketaan mukaan ruoan hintaan - kuten pitäisi - halpa ruoka osoittautuu todella kalliiksi.

Kyllä luomulle
Nämä ovat Eat&Joy Maatilatorin luomuvalintojen pääkriteerit:

  1. maku
  2. turvallisuus
  3. terveellisyys - ravitsemus
  4. ympäristö

Eat&Joy Maatilatori tarjoaa laajimman mahdollisen valikoiman, laadukasta kotimaista luomu (sekä biodynaamista Demeter) -tuotantoa. Katsomme, että tämä on tärkeä - ehkä kaikkein tärkein sitoumuksemme ja lupauksemme Sinulle ja maapallolle.
Valitsemalla luomua saat parhaimman makuista ruokaa, mutta suosit samalla myös viljelijöitä ja tuottajia, jotka uskovat samaan kuin Sinä: hyvään oloon ja terveyteen, ruoan turvallisuuteen ja laatuun, sekä maapallon kestävän kehityksen takaavaan viljely- ja tuotantotapoihin. Emme voi olla kuin yhtä mieltä: tätä eivät kiitä vain viljelijä, perheesi ja planeettamme - mutta myös tulevat sukupolvet.
 

Hyviä syitä suosia luomua:
* Luomuviljely vastaa tämän ajan tarpeisiin uhraamatta tulevien sukupolvien tarpeita.
* Luomukasvatus tukee luonnon monimuotoisuutta ja siten tervettä, hyvinvoivaa ympäristöä.
* Luomuviljely auttaa suojelemaan pohjavesiä ja vesistöjä.
* Luomumaatalous lisää maan tuottavuutta.
* Luomutuotanto rajoittaa myrkyllisiä ja pitkään hajoamattomia kemikaaleja ympäristössä.
* Ostamalla luomua tuet pieniä perhetiloja.
* Luomutilat ovat muita vähemmän riippuvaisia uusiutumattomista fossiilisista energiavaroista, usein jopa lähes omavaraisia energian suhteen.
* Luomu-sertifikaatti edellyttää tiukkojen kriteereiden täyttymistä. Luomutuotantoa valvoo Elintarviketurvallisuusvirasto Evira.
* Ostamalla luomua sijoitat suoraan planeettamme tulevaisuuteen.
* Sitä paitsi luomu maistuu hyvältä.

Mitä on luomu?
Luomu tarkoittaa luonnonmukaista. Luomu on kestävän kehityksen mukaista elintarviketuotantoa. Viljelijät ja tuottajat hyödyntävät luonnon omia menetelmiä kasvien viljelyssä ja eläinten kasvatuksessa.
Luomuelintarvikkeiden tuotannolla on kansainväliset säännöt, joihin luomutoimijan on sitouduttava ja niiden noudattamista valvotaan. Tavanomaisen lainsäädännön lisäksi luomutuotantoa määrittelevät erityiset luomusäädökset. Säädösten tarkoituksena on varmistaa tuotannon ympäristöystävällisyys, ravinteiden luonnollinen kierto ja tuotantoeläinten hyvinvointi.
Luomusäädöksiä on kolmea tasoa. Kansainvälisen tason säädökset ovat väljimpiä. Näistä EU:n laatimat kriteerit ovat Suomessa lähtökohtana. Kansallisen tason luomusäädökset ovat EU-kriteereitä tiukempia. Lisäksi alan järjestöt voivat määritellä omia säädöksiään ja jakaa tuotteille omia luomumerkkejä. Suomessa luomusäädösten noudattamista valvoo Elintarviketurvallisuusvirasto Evira.

Luomukasvitilalla huolehditaan maasta
Luomuviljelyn perusta on se, että maata hoidetaan hyvin. Luomutiloilla viljelykasvien kasvua edistävät ravinteet lisätään maahan eloperäisesti: karjanlantana, kompostina tai viherlannoituksena. Kemiallisia lannoitteita ei käytetä. Sen sijaan pellolle on mahdollista lisätä luonnosta peräisin olevia kivennäisjauheita. Lannoituksessa palkokasvipitoinen kasvusto kynnetään maahan lannoitteeksi.
Luomutilan viljelykierrossa käytetään nurmikasveja kuten apilaa. Ilmakehän typpeä sidotaan maaperään apilan ja muiden palkokasvien juurinystyräbakteeritoiminnan avulla. Näin viljelykierto ja eloperäiset lannoitteet antavat mahdollisuuden luopua tehoviljelyssä käytettävistä kemiallisista lannoitteista. Tehoviljelyssä ollut pelto on mahdollista muuttaa luomupelloksi kolmen kasvukauden jälkeen, jos sitä on viljelty koko siirtymäaikana luonnonmukaisesti.

Myös eläimet voivat olla luomua
Luomu ei ole vain kasvissyöjien etuoikeus, vaikka usein niin luullaan - kenties luomukasvisten viljelyn pidemmän perinteen takia. Eläintuotanto kuitenkin kuuluu luonnonmukaisesti viljellylle maatilalle, sillä karjanlanta mahdollistaa lisäravinteita vaativien kasvien viljelyn.

Lajinmukainen käyttäytyminen
Luomueläimet saavat toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistä kuten laumojen muodostumista (esim. lehmät ja lampaat). Luomumunakanaloissa kanoille taataan orsia, pesät munintaa varten, pehkupohja kuopsutettavaksi sekä mahdollisuus hiekkakylpyihin.

Vapaa liikkuminen
Luomutuotannossa eläimet voivat liikkua vapaasti. Eläimiä ei kytketä kiinni eikä niitä suljeta häkkeihin. Eläimet voivat käyskennellä laitumella tai jaloittelutarhassa riippuen säästä.

Luomurehua ruoaksi
Luomueläintuotannossa eläimet syövät luomurehua, joka vastaa lajityypillistä luontaista ravintoa. Myös rehu, jonka tuottamista valvotaan, on tuotettava luomusääntöjen mukaan. GMO-ainesosat luomurehussa ovat kiellettyjä.

Lääkäri määrää
Jos luomueläin sairastuu, lääkkeitä käytetään eläinlääkärin ohjeiden mukaan. Biodynaamisessa Demeter-tuotannossa lääkintä hoidetaan luonnonmukaisesti.

Villi ei ole luomua
Poroja, riistaeläimiä tai esimerkiksi villikaloja ei voi markkinoida luomutuotteina EU:n luomusäädösten mukaan.

Kyllä biodynaamiselle viljelylle
Lähde: Biodynaaminen yhdistys - Biodynamiska föreningen ry.

Mitä on biodynaaminen veljely?
Biodynaaminen viljely on vanhin luonnonmukaisen viljelyn suuntauksista. Biodynaaminen viljely perustuu jo yli 80 vuoden ajan luonnonvarojen kestävään käyttöön. Maan hedelmällisyyttä vaalitaan kompostoinnin, viherlannoituksen, vuoroviljelyn ja biodynaamisten ruiskutteiden (preparaattien) avulla. Kemiallisia lannoitteita ja torjunta-aineita ei käytetä. Biodynamiikassa korostetaan lisäksi, että jokainen meistä voi löytää itsestään sekä tutkijan että taiteilijan. Luonnon aistiminen ja omat havainnot antavat tietoa yhtä lailla kuin maanviljelyksen ekologian tai uusimpien viljelytekniikoiden ymmärtäminen. Henkilökohtainen yhteys tilan ja sitä ympäröivän luonnon tapahtumiin korostuu.
Biodynaaminen on lyhenne sanasta biologis-dynaaminen. Vankan biologisen ja ekologisen perustan lisäksi tälle viljelymenetelmälle on tyypillistä dynaaminen ajattelutapa. Laajennettu luonnontieteellinen näkemys auttaa hahmottamaan kokonaisuuksia ja vuorovaikutussuhteita. Biodynaamisen viljelyn ekologia ulottuu ”siniseltä planeetaltamme” aina auringon ja tähtitaivaan kosmisiin ulottuvuuksiin. Työskentely maataloudessa asettuu osaksi luonnon suuria rytmejä.
Biodynaamisessa viljelyssä korostetaan omavaraisen ja omaleimaisen tilakokonaisuuden merkitystä elintarvikkeiden tuotannon perusyksikkönä. Tilakokonaisuus muodostaa oman ekosysteeminsä, joka lisää maaseutuluonnon monimuotoisuutta. Kokonaisuuteen kuuluvat tilan maitten, viljelykasvien ja kotieläinten lisäksi myös ihmiset ja koko tilaa ympäröivä luonto. Eläinten riittävä liikkumavapaus on yhtä tärkeä kokonaisuuden osa kuin vaikkapa tilalla järjestettävät vuodenaikajuhlat, jotka kohottavat irti arjesta ja antavat voimaa tarttua jokapäiväisiin askareisiin.
Biodynaaminen viljely on pintaa syvemmältä tapahtuvaa sitoutumista luonnon ehdoilla toimimiseen. Biodynaamisen näkökulman mukaan ihminen voi tutkia ja hyödyntää luonnontieteellistä tietoa, jota tavanomainen tieteellinen maailmankuva ei vielä tunnista. Elämän ei katsota olevan selitettävissä pelkästään aineellisen tason tapahtumina.
Lyhyesti sanottuna: Biodynaamisessa viljelyssä korostetaan monimuotoisen, ekologisen tilakokonaisuuden luomista, viljelijän ja kuluttajan vastuuta luonnosta ja kotieläimistä, keskinäistä yhteistyötä koko ketjussa pellolta pöytään ja korkealaatuisen ravinnon merkitystä ihmisen elämänlaadulle.
Biodynaaminen viljely on lähtöisin monivaikutteisesta kulttuurin kehityshankkeesta, jonka alullepanijana oli Rudolf Steiner. Viljelijät kääntyivät hänen puoleensa huolestuneina siemenviljan ja ravinnon laadun heikkenemisestä. Steiner piti Saksassa vuonna 1924 esitelmäsarjan, joka nykyään tunnetaan Maatalouskurssin nimellä.

Mitä on Demeter?
Maan viljavuus ja elintarvikkeiden korkea laatu ovat biodynaamisen viljelyn johtotähtiä. Demeter-laatua ovat elinvoimaisen luonnollisen ravinnon ominaisuudet ja aidot makuelämykset, jotka vahvistavat ihmisen terveyttä ja tukevat henkistä kasvua. Elintarvikkeet ovat elämää ylläpitävä voima, eivät pelkkää kemiaa ja kaloreita.
Nimi Demeter tulee kreikkalaisesta mytologiasta. Kreikkalaiset kunnioittivat Demeteriä maan hedelmällisyyden jumalattarena ja kaiken kasvun äitinä. Biodynaamisessa viljelyssä pyritään toteuttamaan ihmiskunnan ikiaikaista toivetta: maan jättämistä jälkipolville elävämpänä ja hedelmällisempänä kuin se on saatu.
Tavanomaisten luonnonmukaisten menetelmien ohella käytettävät biodynaamiset ruiskutteet ja kompostinhoitovalmisteet ovat syntyneet laajennetun luontokäsityksen pohjalta. Ne eivät toimi yksinkertaisten syy- ja seuraussuhteiden tasolla, vaan kokonaisvaltaisesti kasvutapahtumia tasapainottaen.

Demeter-merkki
Biodynaamisen tuotteen tunnistat Demeter-tuotemerkistä, joka on ainoa kansainvälisesti yhtenäiset laatunormit täyttävä tarkastusmerkki.
Tuotemerkkisopimuksen solmiminen maa-, metsä- ja puutarhataloustuotteita tuottavien yritysten kanssa edellyttää, että ne täyttävät lailliset vaatimukset. Suomessa biodynaamista viljelijää koskevat erityisesti KTTK:n luonnonmukaisen tuotannon ohjeet, jotka perustuvat Euroopan yhteisöjen neuvoston asetukseen (ETY) 2092/91, USA:ssa Organis Foods Production Act (marraskuu 1990) ja Australiassa National Standards for Organic and Bio-Dynamic Produce (helmikuu 1992), sekä seuraavat Demeter-tuotantoehdot. Demeter-liiton hyväksymiä ehtoja tulee noudattaa sekä elintarvikkeiden että muiden biodynaamisesta maataloudesta peräisin olevien tuotteiden jalostuksessa ja tuotemerkinnässä.
Suomessa kaikki biodynaamiset tilat kuuluvat Eviran (Elintarviketurvallisuusvirasto) luomu- ja elintarvikevalvontaan. Biodynaamisten viljelijöiden kanssa tehtävän tuotemerkkisopimuksen toteutumista seuraa Biodynaamisen yhdistyksen alaisuudessa toimiva Demeter-tuotemerkkitoimikunta, jossa on kuluttajien, kaupan, jatkojalostajien ja viljelijöiden edustajia.
Demeter-ehtojen mukaan biodynaamisten elintarvikkeiden valmistaminen geneettisesti manipuloiduista raaka-aineista on yksiselitteisesti kielletty. Geneettisesti manipuloitujen eliöiden tai niiden valmistamien lisäaineiden käyttö on kielletty myös valmistusprosessissa.