Tarkoitus ei ole pelotella. Mutta kun pohdiskelee tehotuotetun ruoan kaikkia seuraamuksia, ei voi kuin ihmetellä, kuinka monet ongelmat pystytään pitämään piilossa. Monet syy-seuraussuhteet jäävät näkymättömiksi.
 
Jankutan tätä aina: ruoan tuotantotavalla on väliä. Avataanpa hieman:
Suurin osa ihmisten kärsimistä tartuntataudeista on eläinperäisiä ns. zoonooseja. Tämä pätee myös jokavuotisiin räkätautiaaltoihin, joista juuri nyt kärsimme painopisteen ollessa joulukuusta maaliskuuhun.

A-influenssavirus on linnuista kotoisin oleva virus (vesilinnut tartuttavat siipikarjan, joka tartuttaa siat, jotka tartuttavat ihmiset). Influenssavirukset B ja C ovat nisäkkäiden ja ihmisten viruksia. Nisäkkäät ovat tässä tapauksessa usein sikoja. Flunssan eli nuhakuumeen aiheuttavat virukset ovat peräisin naudoista.

Influenssa on eri asia kuin flunssa, nuhakuume, joka on ns. ylähengitystien tulehdussairaus - influenssa on flunssaa vaikeampi kuumetauti.

Taudit ovat kulkeneet ihmisten ja eläinten välillä nyt noin 10 000 vuotta, eli sen ajan kun ihminen on elänyt rinnakkain kotieläinten ja ”tuotantoeläinten” kanssa. Mutta nyt uutta on vauhti, jolla uusia tartuntatauteja syntyy. Viimeistä 30-vuoden jaksoa kutsutaan uusien epidemioiden aikakaudeksi. Syynä on tuotantoeläinten kasvatuksen tehostuminen – yksikkökokojen kasvaminen. 

Suursikaloissa, kanaloissa, naudan- ja ankankasvattamoissa vallitsee keskiaikaisten kaupunkien hygieeniset olosuhteet. Eläinten pakkaaminen luonnottoman tiheään tuhansien, jopa kymmenien tuhansien eläinten ryhmittymiksi, sekä eläinten luontaisen ravinnon muuttaminen syöttämällä niille rehua, jossa on mukana eläinperäisiä komponentteja, luo huimia ongelmia  (todennäköisin syy hullunlehmän taudin syntymiselle). 

Kukaan ei tiedä, mitä seuraa esimerkiksi soijapohjaisen proteiinin syöttämisestä naudoille, joiden ruokavalioon se ei ole kuulunut lehmän koko evoluution aikana. Nykyiset kasvatusmenetelmät ovat siten ihmis- ja eläinkunnan historian suurin eläinkoe. Tehokasvatuksen logiikka on tehnyt eläimistä bioreaktoreita, jotka tuottavat uusia bakteeri- ja viruskantoja. Mm. siat toimivat tehokkaasti reassortaatioina, sekoitusalustoina, joissa ankkojen, ihmisten ja sikojen omat virukset synnyttävät uusia yhdistelmiä (vrt. sikainfluenssa).

Koska influenssa-kulkutauti pystyy leviämään parissa kuukaudessa ympäri maailman, on selvää, että uudet virussairaudet kuten Sars, hiv/aids, Ebola, Nipah, lintu- ja sikainfluenssat saavat viranomaiset hälytystilaan. On vain ajan kysymys, milloin viruskasvattamoina toimivissa navetoissa, kanaloissa jne. syntyy uusi pandeeminen tappava virus Espanjantaudin tapaan, tai variaatio olemassa olevista viruksista. Se on hinta teollisesta, halvan ruoan tuotannosta. Yksi niistä tekijöistä, jotka eivät sisälly halvan ruoan tuottamisen hinnoitteluun.

Influenssa
Vakavan influenssan sairastaa maailmassa vuosittain 3-5 miljoonaa ihmistä
Espanjantauti, 1918–1919 A(H1N1), sairastuneita 500 miljoonaa, kuolleita 50–100 miljoonaa
Aasialainen, 1956–1958 A(H2N2), sairastuneita 900 miljoonaa, kuolleita n. 2 miljoonaa
Hongkongilainen, 1968–1969 A(H3N2), sairastuneita n. miljardi, kuolleita n. 1 miljoona
Lintuinfluenssa 2003- A(H5N1), pandemian kehittymistä odotellessa n. 200 kuollutta
Sikainfluenssa 2009- A(H1N1)v, variantti Espanjantaudista

Flunssa
Flunssaa sairastaa vuosittain jopa 500 miljoonaa ihmistä, Suomessa 1-2 miljoonaa
Flunssa aiheuttaa globaalisti vuosittain 250.000 – 500.00 kuolemantapausta

Flunssa ja influenssa eivät ole ainoita eläinperäisiä sairauksiamme. Yli 100 miljoonaa ihmistä tappanut tuhkarokko on jäljitetty lampaisiin ja vuohiin, hinkuyskä sikoihin, isorokko kameliin, spitaali vesipuhveliin, hiv/aids ihmisapinoihin jne. Siten sairauksien synnyn mekanismi ei ole mikään uusi asia tai uutinen. Outoa on vain se, että asiasta puuttuvat poliittiset päätökset tuotannon suunnan muutoksista, kansainvälinen lainsäädäntö jne. Meillähän olisi kaikki syyt kehittää pakotteita kaikkia niitä maita kohtaan, joissa sallitaan jättimäiset tuotantoeläinyksiköt.

Ei ihme, että moni siirtyy kasvisruokaan. Itse olen omnivore, kaikkiruokainen. Mutta tarkka siitä, miten ruoka on tuotettu. Välillä kuitenkin pohdin, riittääkö sekään. Varma olen vain siitä, että sellaisia ostovalintoja en enää halua tehdä, joilla tuen teollisen tuotannon suoria tai pimentoon jääviä ongelmia.

Teksti: Eeropekka Rislakki

PS.
Tässä tekstissä en edes puuttunut eläinperäisiin bakteerisairauksiin. Palaan näihin eläimistä ihmisiin, ihmisistä ihmisiin, ihmisistä eläimiin tarttuviin bakteereihin myöhemmin.