Maidoilla on eroa, osa 2 – väärinkäsitys nimeltä laktoosi-intoleranssi

Maitopuheessa tapahtuu liikahduksia. Nyt kysytään jo oikeita asioita kuten Helsingin Sanomien kuluttajasivuilla 7.3.2012: ”Miksi vatsaa ei nipistele ulkomailla?”. ”Onko käsitelty maito myrkkyä mahalle?”. ”Miksei raakamaitoa saa kaupasta?”. ”Syytetäänkö maitoa turhaan?”.Sen sijaan asiantuntijoiden vastaukset maito-ongelmissa ovat ympäripyöreitä, väisteleviä ja jopa harhaan johtavia: ”Tieteellinen näyttö puuttuu”. ”Tutkimuksia on tehty, ja niiden mukaan maito ei ole syyllinen”.

Raakamaidon lyhyt kuvaus artikkelin kainalojutussa on oireellinen ja paljastava: ”Raakamaitoa ei pastöroida, iskukuumenneta eikä homogenoida. Voi sisältää enemmän bakteereita kuin tavallinen maito”.

Totta, raakamaito sisältää enemmän bakteereita kuin käsitelty maito, joka nimetään tavalliseksi maidoksi – mutta kertomatta jää, että suoraan lehmästä saatavan maidon omat bakteerit ovat meille ns. hyviä bakteereita, ja maitoon mahdollisesti liittyvät patogeeniset, tauteja aiheuttavat bakteerit tulevat siihen ulkopuolelta. USA:ssa, jossa tehtyjä tutkimuksia yleensä myötäillään Suomessakin, on todettu että on 2500-kertainen mahdollisuus sairastua jostakin muusta ruoasta kuin raakamaidosta.

Raakamaidon demonisointia on harjoitettu pitkään ja linja jatkuu. Ja nyt kun raakamaidosta puhutaan ylipäänsä, mukaan on tullut vähättely: ”Moni pitää raakamaitoa terveellisenä, mutta tieteellinen näyttö tästäkin puuttuu.” Ajatus pitää sisällään sen, että ”tavallisen” maidon paremmasta terveellisyydestä on tieteellistä näyttöä verrattuna raakamaitoon.

Kaikki ne asiakkaat, jotka pystyvät juomaan raakamaitoa saamatta ns. laktoosi-intoleranssioireita, eivät kaipaa tieteellistä näyttöä. Keho ja olo kertovat oireettomuudesta, joka on ainoa näyttö, jolla on merkitystä.

Valion teknologiajohtaja Matti Harju nimesi viime vuonna (HS Ruoka-sivuilla (7.10.2011, ”Maito raakana, kiitos”) kuluttajien omakohtaisen kokemuksen myytiksi, että maito aiheuttaisi vatsanväänteitä Suomessa, mutta ei ulkomailla koska maidon käsittelyssä olisi eroja maiden välillä. Mitätöinnin perusteluna oli se, että maitoa pastöroidaan tai steriloidaan (UHT-maito) muuallakin.

Teknologiajohtajan puhe pelkästä pastöroinnista oli väistöliike, sillä maidon pastöroinnin ja homogenoinnin yhdistelmä jää siten huomiotta. Lääkäri Antti Heikkilä korostikin jutussa, että maidon homogenointi eli maidon rasvojen pilkkominen näyttää olevan se prosessi, joka aiheuttaa laktoosi-intoleranssiksi diagnosoitua oirehtimista.

Laktoosi-intoleranssi puolestaan on maailman laajimmalle levinneitä väärinkäsityksiä, jota Valio haluaa tukea. Niin kauan kuin tämä mahdollisuus ei ole näytöin poissuljettu, kyse ei ehkä olekaan laktoosista, vaan maidon prosessoinnista aiheutuvista seurauksista.

Laktoosi-intolerantikoiksi diagnosoitujen henkilöiden on ollut pakko oppia luovimaan maidon pakko- ja piilosyötön viidakossa, jotta he välttäisivät jopa useamman päivän sairastumisen vähäisestäkin prosessoidusta maidosta – tai jostakin sen ilmenemismuodosta kuten elintarvikkeisiin piilotetusta teollisesta maitojauheesta.

Onko suomalainen maidontutkimus ajan tasalla?

Keskustelusta, jota käydään USA:ssa, Keski-Euroopassa sekä mm. Uudessa Seelannissa, käy ilmi, että prosessoitu maito on kriisissä. Maidon pastörointi, homogenointi ja nyt uusimpana tulokkaana nanoteknologian saapuminen meijeritoimintaan ovat avaimia moneen pulmaan – ei vain ”laktoosi-intoleranssiin” vaan käsitellyllä maidolla on epäilty yhteys myös moniin ajallemme tyypillisiin sairauksiin. Listalla ovat mm. diabetes (erityisesti aikuisiän kakkostyypin diabetes), luukato, hampaiden huono kunto, sydäntaudit, ylipaino-ongelma, hedelmättömyys ja jotkin syövät. Rajuja väitteitä? Syyttäkää tieteen tekijöitä, jotka ovat päätyneet näihin tuloksiin. 

Samalla voi vain hämmästellä, kuinka suomalainen maidontutkimus ja maitoauktoriteetit käyttäytyvät kuin oltaisiin tietämättömiä kansainvälisistä, kriittisistä maitotutkimuksista. Siten ei voi myös välttyä johtopäätökseltä, että kyse on ammattitaidottomuudesta tai peittelystä.

Raakamaito itsessään sisältää bakteereita ja entsyymejä, jotka tekevät maidosta helposti sulavaa. Siksi lähes kaikki laktoosi-intoleranssista kärsivät voivat juoda raakamaitoa ilman oireita. Pastörointi-homogenointi -prosessissa kivennäisten, vitamiinien, proteiinien, entsyymien jne. välinen suhde nyrjähtää. Ja homogenointi aiheuttaa molekyylirakenteiden muutoksia (mm. proteiinit, rasvat ja maitosokerit), joiden tuloksena muun oireilun lisäksi aiheutuu myös kalkin imeytymisongelmia. Juuri tämän takia D-vitamiinia lisätään maitoon, sillä käsittelyssä se on merkittävästi tuhoutunut ja kalsiumin imeytymiseen liittyvä vitamiinihävikki on korjattava ulkoapäin.

Prosessoitu maito on nestemäinen vastine roskaruoalle

Pastöroinnin ja homogenoinnin tuloksena meille juotetaan jotakin joka ei ole enää maitoa sen alkuperäisessä ja elävässä merkityksessä. Kun raakamaito saapuu meijeriin, se pilkotaan maidon komponenteiksi, prosessoidaan ja rakennetaan uudestaan. Tuloksena on kalkilla, maitojauheella ja mm. heraproteiinilla valkaistua emulsiota, johon lisätään vitamiineja ja kivennäisiä ja jota saa yhä kutsua maidoksi.

Pastörointi antoi meijereille alkujaan mahdollisuuden olla huolehtimatta tuotantolaitosten hygieniasta. Samoin pastörointi myöhästytti monien infektiotautien ja mm. tuberkuloosin varsinaisten lähteiden hygieniakysymysten ratkomisen. Pastörointi siirsi sanitaation pysyvästi väärän kohtaan tautien leviämisen mekanismia, ja antoi meille väärän turvallisuuden tunteen. Meitä suojellaan yhä tautien leviämisen olosuhteilta, jotka vallitsivat 50–100 vuotta sitten. Miksi? Siksi, että se on teollisuuden logististen järjestelmien etu. Ei kuluttajan etu. 

Esimerkiksi Valion suuruuden lähtölaukauksen aikaikkuna osuu juuri ajanjaksolle, jolloin uhkasakko ajoi maitotilat pastörointijärjestelmän syliin. Pastörointi on myös mahdollistanut, että maidon kulutus on tilastollisesti nelinkertaistunut Suomessa sitten 1960-luvun. 

Pastöroinnin leviäminen meijeriteollisuuteen perustuu jo alun perin väärinkäsitykseen. Edes Louis Pasteur itse ei koskaan pastöroinut maitoa. Hänen keksintönsä liittyi hiivan aktiivisuuden pysäyttämiseen – ensin viinin (1864), sittemmin oluen käymisen kontrollointiin (”Etudes sur la Biere" – tutkimuksia oluesta, 1876). 

Kaikki ne tartuntataudit, joiden levittäjäksi raakamaito pyritään yhä leimaamaan, ovat olleet huonon navettahygienian sekä ihmisten kantamien tartuntatautien aiheuttamia. Siksi pitääkin huomata, että likaisen maidon vastakohta ei ole pastörointi tai homogenointi. Vastakohta on puhdas maito! 

Toimittajan vanha sääntö on: ”Follow the money”. Siten moni epäselvä asia saa muodon ja kysymys saa vastauksen. Pastörointi on muuttanut maidontuotannon kustannustehokkaaksi, sillä se mahdollistaa lypsetyn maidon pitkät säilytysajat tilatankissa, pitkät kuljetusmatkat ja meijereiden siilovarastoinnin, sekä saattanut juomakelpoiseksi sellaisetkin erät, jotka eivät enää sellaisenaan kelpaa ravinnoksi. Maitotölkin päivämäärä ei ole lypsypäivä vaan pakkauspäivä.

Ne harvat, jotka tuottavat Suomessa raakamaitoa kauppaan, kuten Riita Saloniemi, joutuvat raakamaitonsa osalta mm. salmonellan seurantaan. Salmonellaa on luontaisesti kaikkialla – jopa hiuksissamme. On hyvä muistaa, että esimerkiksi USA:ssa suurimmat maitotuotteiden salmonellaepidemiat ovat levinneet pastöroidusta maidosta. Raakamaidossa itsessään on immunologisia vasta-aineita, jotka estävät sitä kontaminoitumasta, saastumasta. Pastörointi tuhoaa tämänkin ominaisuuden.

Elintarviketurvallisuusvirastolla Eviralla on parhaillaan menossa kartoitus ”Suomessa tuotetun raakamaidon mikrobiologiset vaarat”, jossa ilmeisesti haetaan maailmanluokan tiedeuutista, sillä yksi etsittävistä patogeeneista on kampylobakteeri. Tätä ei olemaailmalla  raakamaidosta löydetty, on vain jälkiä bakteerin hajoamisesta. Todennäköisesti raakamaidon laktoperoksidaasi estää kampylobakteerin toiminnan. Kampylon levittäjä on siipikarja (USA:ssa 22 prosenttia kanoista kantaa sitä, 94 prosenttia kalkkunoista!) ja saastunut vesi voi toimia sen välittäjänä. Maidon saastuttajaksi tarvittaisiin esimerkiksi sairastuneen linnun ulosteiden suora kosketus maidon kanssa. Kaukana ei ole ajatus, että viranomaispelot perustuvat enemmän neurooseihin kuin tosiasioihin.
Oletettavaa on myös, että Evirassa seurataan USA:n sisarorganisaation toimintaa. U.S.Food and Drud Administration, FDA on käynyt mustamaaluskampanjaa raakamaitoa vastaan ja sen tapoihin kuuluu julkaista pelottelu-uutisia esimerkiksi kampylobakteeriepidemioista, joissa raakamaito olisi syynä. Vaikka tutkimustulokset ovat lopulta negatiivisia (ei siis todennettjua löydöksiä), FDA ei julkaise oikaisuja.

Meitä siis suojellaan kuvitteellisilta haitoilta, mutta prosessoidun maidon aiheuttamat konkreettiset haitat eivät kuulu millekään viranomaistaholle. Onkin aiheellista kysyä, miksei suurilta meijereiltä vaadita samaa osaamista kuin raakamaidon tuottajilta - silloin maitoa ei tarvitsisi pastöroida.

Muuten, maitofriikin on hyvä muistaa tämäkin pointti: prosessoidun maidon pilaantuminen on mätänemistä, jonka aiheuttavat bakteerit joita ei ole maidossa itsessään. Elävän maidon pilaantuminen on hapantumista, fermentoitumista, joka perustuu maidon omien bakteerien toimintaan (vertaa: viili, jogurtti, smetana jne).

Kysymys on nyt siitä, onko kuluttajalla mahdollisuus valita kuolleen (UHT), lähes kuolleen (pastöroitu, homogenoitu) tai elävän maidon (raakamaito) väliltä. 

Elävän maidon, raakamaidon saatavuuden lisäämisen osalta vastaus saattaisi löytyä sertifioinnista, joka antaisi sekä tuottajille, kaupalle että kuluttajille selkeän pohjan. Tämä rauhoittaisi viranomaiset, lisäisi tinkimaidon saatavuutta, selkiyttäisi pelisääntöjä – ja vapauttaisi ”laktoosi-intolerantikot” sairastamasta laktoosimyyttiä.

Teksti: Eeropekka Rislakki

Kommentit

raakamaito

Onko raakamaidon myyminen tällä hetkellä kiellettyä ja saako sitä jotenkin helsingin lähistöltä?

-tarvetta olisi

Raakamaidon saatavuudesta

Raakamaitoa saa Eat&Joy Maatilatoreilta Lasipalatsista sekä Kannelmäen Prismasta. Ja tietenkin Eat&Joy Kluuvin Kauppahallistamme, jossa sitä saa myös "irtotavarana" asiakkaan omiin astioihin.
Raakamaidon myynti perustuu lakiin ja on sallittua.
Tilamyyntiä, eli suoramyyntiä harjoittaa Bisan tila Vantaalla.

RAAKA MAITOA

Kiva kannanotto, olen saanut joskus paniikki soittoja asiakkailta, kuolenko kun join pastöroimatonta maitoa? Hysteriaa lietsotaan neuvoloissa, terveyskeskuksissa jne.
Meiltä myös saa raaka maitoa Huuskolan Jäätelö Oy:n tilalta, Vuokatista valmiiksi pakattuna.
Olen antanut terveystarkastajalle viestiä josko saisin maidon kauppoihin... odottelen vastausta. Tästä jutusta tuli selväksi eli saan pakata maitoa myös kaupoille. Siitä moni lähiruokapiiriläinen innostuu. Ja vinkkinä kokeilkaapas aitoon maitoon valmistaa jogurttia ja siihen omat marjat ja makeutuksena hunajaa tai sötiniä. On muuten NAMIA.

Meijeriuudistus

Suomessa oli meijeriuudistus 80-luvulla, jolloin ilmeisesti myös homogenointi tuli mukaan maidon jalostukseen. Silloin myös laktoosi-intoleranssi räjähti käsissä. Vuoden sisään lukuisilla lähipiirissäni alkoi uusi "sairaus", jolloin maidon käyttöä piti alkaa välttelemään, muuten oma terveys olisi kärsinyt. Sama uudistus tehtiin myös Virossa, jossa myös laktoosi alkoi olla ongelmana.

Diabeteksen ja prosessoidun maidon yhteys on tiedetty jo vuosikymmeniä. MIksi ihmeessä näistä yhä vaan vaijetaan ja sairastutetaan tätä kansaa aivan turhaan?

Todella hyvä artikkeli ja toivottavasti laajaa julkisuutta seuraa!

Maitoon lisättävät komponentit

"Kun raakamaito saapuu meijeriin, se pilkotaan maidon komponenteiksi, prosessoidaan ja rakennetaan uudestaan. Tuloksena on kalkilla, maitojauheella ja mm. heraproteiinilla valkaistua emulsiota, johon lisätään vitamiineja ja kivennäisiä ja jota saa yhä kutsua maidoksi."

Olen yrittänyt saada Valiolta vahvistusta tähän, mutta kieltävät ehdottomasti, että Suomessa lisättäisiin maitoon mitään. Olen saanut sähköpostin, missä suoraan sanotaan, että heraproteiinia, maitojauhetta tai muutakaan ei Suomessa lisätä. Ainoastaan lisätään d-vitamiinia.

Voisitko Eeropekka selvittää minulle, mistä meijeristä olet saanut nämä tiedot, kun asia kiinnostaa minua kovasti ja haluaisin oikeasti tietää, mitä maitoon lisätään.

Erityisesti kiinnostaa se, mitä rasvattomaan maitoon lisätään, sillä itse separoitu rasvaton maito eli kurri on aivan eri väristä kuin kaupasta ostettu rasvaton maito, mutta siltikään ainakaan Valio ei myönnä, että he lisäisivät rasvattomaan maitoon joitain muita komponentteja kuin d-vitamiinia.

En saa vastausta tähän mistään, vaikka kuinka yritän kiskoa. Onko sinulla antaa minulle jotain konkreettista tietoa?

Maidon lisättävät komponentit

Isot meijerit lähtevät siitä, että koska kaikki komponentit ovat maidosta peräisin, ne eivät siten ole lisättyjä. Eikä lakikaan vaadi heitä kertomaan, miten eri maidot on kasattu.
Tieto Valio Plus -maidon heraproteiinista valkoisuuden tuottajana (vaikka onkin siis rasvaton maito) on peräisin "maidon uuden aikakauden" lanseeraustilaisuudesta Valion edustajien suusta.
Koska maitoon liitetään luonnontuotteen imago, kuluttajien olisi syytä saada tietää, miten eri maidot on kasattu. Tässä mainittua heraproteiinia syntyy juuston ja rasvattoman maidon valmistuksen sivuvirtana. Talouden näkökulmasta on tietenkin hyödyllistä keksiä sille käyttöä, kuten monille muillekin maidon tuotannon permeaateille (maitojätteille).
Myöskään valmistuksen apuaineita ei tarvitse lain mukaan ilmoittaa pakkausten kyljessä, sillä ne katoavat itse valmistusprosessissa, vaikka ovatkin vaikuttaneet lopputuotteen syntyyn ja ominaisuuksiin.   Tällaisa ovat mm. ulkoapäin lisätyt entsyymit.

Raakamaito

Tuntuupa hassulta tuo raakamaidon "demonisointi". Itse vietin kaikki lapsuuteni kesät mökillämme, missä joimme ainoastaa läheisen maalaistalon maitoa. Emäntä nosti ison maitotonkan kaivosta kylmästä ja kaatoi siitä meidän omaan maitokannuumme. Teimme maidosta myös viiliä antamalla sen vain astioissa kansien alla hapantua viiliksi kellarissamme. Ei meillä silloin ollut edes minkäänlaista jääkaappia. No eipä meistä kukaan sairastunut kertaakaan tuosta maidosta tai viilistä. Kuulostaa ihan hullulta, että maailman luonnollisimmasta tuotteesta onkin yhtäkkiä tullut jotain lähes myrkyllistä ainetta, jota pitää keittää ja käsitellä kuin korvasieniä. Höpölöpö, maitoa juodaan ympäri maailmaa lähes suoraan lehmän tissistä ja se pitää monta aliravitsemusuhan alla olevaa lasta hengissä. Osta lahjaksi lehmä ja tue köyhiä perheitä, kehottaa World vision. Ei kai nekään mitään myrkkytehtaita kehota lähettämään... Mihinkähän tuo terve järki on ihmisiltä kadonnut?? :))

Tarkennus kysymys?

"Laktoosi-intolerantikoiksi diagnosoitujen henkilöiden on ollut pakko oppia luovimaan maidon pakko- ja piilosyötön viidakossa, jotta he välttäisivät jopa useamman päivän sairastumisen vähäisestäkin prosessoidusta maidosta – tai jostakin sen ilmenemismuodosta kuten elintarvikkeisiin piilotetusta teollisesta maitojauheesta."
Meneekö tässä maitoallergia ja laktoosi-intoleranssi sekaisin?

Ihminenhän on (tietääkseni) ainoa nisäkäs, joka juo aikuisiällään maitoa. Eli periaatteessa se ei ole millään tavalla meille tarpellista, vaikka onhan se hyvä energian lähde. JA suomi on maa, jossa juodaan maitoa suhteessa väestöön eniten maailmassa. Koska meillä ei nähdä nälkää, en ymmärrä maidon pakko juottoa lapsille.
+ Onhan se ihan selvä asia että, mitä käsitellympää ravinto on sitä epäedullisemmin se käyttäytyy kehossamme ja mitä teollisempaa ja "puhtaampaa" ravintoa nautimme sitä sairaampia tulemme olemaan.

Lähteet

Homma on ollut tiedossa täälläkin jo kymmeniä vuosia, mutta kovasti ihmiset eivät tunnu innostuvan, jos heille asiasta kertoo. Miksi? Jaa, no ainakin tuntuu olevan vaikeaa ymmärtää esim. ihan perussuolen toimintaa. Juurikin tämä yksi suurimmista ongelmista, että molekyylirakenteet muuttuvat, ja esim. maitorasva ja -proteiini pääsevät näin helpommin suolen läpi (mitä ei pitäisi tapahtua) ja vatsanvääntöjä esiintyy. Toivottavasti tämä artikkeli leviää ja herättelee ihmisiä.

Ja juuri siksi, että ihmiset eivät heti ensimmäisenä tyrmäisi tätä ajatusta, koska eivät ymmärrä kaikkea, mitä tekstissä puhutaan, mielestäni artikkeliin voisi vielä tuekseen lisätä muutamia lähteitä, joista tieto on noukittu. Ihan vaikka kirjalähteitä, jos internet arvelluttaa.

voihan propaganda

Maitotilan kasvattina ja biotekniikan opiskelijana en voi kuin nauraa tälle tekstille :D. Itse join elämäni ensimmäiset 15 vuotta tankkimaitoa (suoraan siis maitotankista omalta tilalta peräisin olevaa raakamaitoa), mutta sairastuin silti laktoosi-intoleranssiin. Minusta on hienoa jos joku laktoosi-intolerantikko kykenee raakamaitoa juomaan, mutta olisi myös mielenkiintoista tietää onko asiasta tehty oikeita tieteellisiä tutkimuksia. Onko lume-vaikutusta tutkittu? Ihmiset nimittäin ovat hyvin taipuvaisia "parantamaan" itsensä pelkästään uskomalla, että kyseinen "lääke" toimii.

Lisäksi raskaana olevien ei tulisi koskaan juoda ns. raakamaitoa, sillä listerioosi on todellinen riski sikiölle. Terve, ei raskaana oleva, ihminen sinänsä voi juoda raakamaitoa niin paljon kuin vain haluaa - jos se vain hänelle muuten sopii.

kokeile!

Ettei olisi vaan tankkimaidosta -> kaupan maitoon siirtyminen aiheuttanut tämän "laktoosivamman"
Osta ihmeessä kaupasta Valion luomumaitoa tai ingmanin yömaitoa. molemmat on ihan samaa tavaraa kun muutkin, mutta ISKUKUUMENNUS on jätetty tekemättä.

Tiedän kymmeniä ihmisiä mitkä ei pysty juomaan valuin kevytmaitoa, mutta valion luomumaito ei aiheuta mitään ongelmaa... Luomumaitoa löytyy myös rasvatomana, jos sitä pelkää..

oikeat tutkimukset kiinnostaisivat täälläkin.

Itsekkin olen saanut vatsanväänteitä kaupallisista maidoista niin kauan kuin muistan, syyksi on päätelty laktoosi-intoleranssi, koska vähälaktoosiset ja laktoosittomat maitotuotteet eivät aiheuta ongelmaa. Olen kokeillut Luomua, homogenoimatonta sekä tankkimaitoa, joista kaikista tuli vatsaoireita, tankkimaidosta niin vahvoja etten seuraavana yönä saanut nukuttua ja join vain n. 1.5dl tankkimaitoa.

Onk ihan oikeasti näinkää

Kyllä. Laktoosi-intoleranssiakin on, mutta ei niin monella, jotka maidosta vaivoja saavat.
Kyllä. On myös maitoallergiaa ja varmaankin yliherkkyyksiä joillekin maidon osasille.
Kyllä. On myös tilanteita, joissa maitoa tai raakamaitoa ei kannata nauttia.

Minä kuitenkin olen ainakin pystynyt itseni "psyykkaamaan" luomu maidolla paremmin voivaksi. Minulle ei kuitenkaan ole tehty rasituskokeita, jolla laktoosivaiva todetaan. Silti jo maito, joka on pastöroitu mutta ei homogenoitu on mielestäni a. paremman makuista b. ei aiheuta vatsan vääntöjä/turvotusta. Sehän kuitenkin sisältää vielä mahdollisesti riittävän osan näistä raakamaidon hyvistä ominaisuuksista.

Sen sijaan läheiseni, joka rasituskokein on testattu ja tulos ollut kiistaton, että laktoosi ei mukamas sovi, jostain syystä sitten kuitenkin ei oireile ulkomailla vaikka syö kaikki maitovalmisteet huolella (Espanja), ja voi Suomessa juoda aivan normaalisti Luomu (Valio, Pirkka) maitoa, joka on homogenoimatonta. Jännää.

Maitosuklaa on myös tuote, joka aiheuttaa hajua. Maitosuklaa ilmeisesti valssataan, joka pilkkoo maidon rasvat = homogenoimisen kaltainen lopputulos. (EN väitä tätä valssaus asiaa täysin faktaksi). Valkosuklaa tekee huomattavasti vähemmän.
By the way, jostain syystä rainbow luomumaimo on hämäävästi homogenoitua!!!!

Sitten se ns. tavallinen maito tekee pahat pierut ja vatsan kipeäksi, niin ja kakka on sellaista liisterimäistä !?

Mekin ollaan yksittäistapaus, mutta kuinka monta yksittäistapausta ei ole enää yksittäis tapaus.

Epäilisin vahvasti kuten tulevissa kommenteissa, että juuri se siirtyminen purkkimaitoon on syypää maitovaivoihisi. Vaihda takaisin tankkimaitoon tai jos sekään ei sovi, niin jätä maito kokonaan n. kuukaudeksi pois. Suoliston täytyy korjautua ja koita tankkimaitoa uudestaan. Juo ainakin puoli litraa. Jos vatsa menee kuralle niin asia on selvä. Jos ei, niin ???

Mistä muuten näihin hyväolo yms bioottituotteisiin tulee nää biootit??? Onk se homogenoinnin sivutuote :)

Että tällee. Tässä näitä omia prokapapanda säkeitä. Tästä voi vielä jatkaa,mutta annetaan tilaa toisille profeetoille.

Toinenkin puoli

Itse olen onnistunut saamaan laktoosi-intoleranssin vasta aikuisena. Ja tässäkin tapauksessa ongelma on sellainen, että veikkaisin sen koskevan myös muitakin jotka tässä avautuu.

Itselleni ei niinkään ole merkitystä sillä minkälaista maitoa juon, raakamaitoa vai pastöröitya, kaikki tekee ihan samaa. Se mikä merkitsee on mitä laitan mahaani maidon kanssa. Peruna on ok, riisi on ok, luomuvehnäleipä... EI OK. Itseasiassa ihan sama mitä vehnäistä vetäisee samalla massuun maidon kanssa niin lopputuloksena on kipeä maha ja kaasuvaara. Vehnä itsessään ei taasen aiheuta sitä samaa, eikä pelkkä maitolasillinen.

Ja tuo yllä oleva on se mistä kaikki vaikenee, eli laktoosi-intoleranssi voi olla myös erilaisten allergioiden yhdistelmä.

Joopa joo

En tiedä itkeäkö vai nauraa näille artikkelin "totuuksille". Miksi osa ihmisistä on niin varmoja, että ne asiantuntijat haluaa tieten tahtoen huijata meitä tässä(kin) asiassa? Mitä hyötyä siitä saadaan, että kansa voi huonosti? No joo, tiedetään jo ne teidän vakiovastaukset. Ei tarvitse kertoa. Näillä teidän "hyviksillä" ei tietenkään ole mitään taka-ajatuksia tai kaupallisia tavoitteita, eihän toki, hyvää hyvyyttään he ihmisille tiedottavat näitä "totuuksiaan" :D Antti Heikkilä esimerkiksi. Äijähän on ortopedi. Mitä hän maidosta tietää? Tai ravitsemuksesta ylipäätään???

Meillä on Suomessa asiat niin hyvin, että ihmisillä on aikaa paneutua tämmöisiin kaiken maailman muka-tutkimuksiin...

joopa joo...

Kun siis näytät tietävän asian paremmin niin kerro...Luuletko, että yritykset vetävät tuotteitaan markkinoilta noin vain...elintarviketeollisuus ei ole juurikaan vastuussa tuottamistaan tuotteista...ja eivät ainakaan kerro alkuperäisiä koostumuksia kokonaan liikesalaisuuden suojaamina. Ja mitä tulee tutkimuksiin...ne tutkimukset joita elintarviketeollisuudessa tehdään, tuodaan koko kansan tietoisuuteen vain ja jos tulokset ovat POSITIIVISIA...niitä tutkimuksia, jotka jäävät arkistoon on melkoisen paljon...sama pätee lääkkeitä...LÄÄKKEISTÄ tosin markkinoille päästetään melko paljon sellaista...mikä on toiminut enemmistöllä tutkittavista MELKO HYVIN, joten kuten jne...Lääkkeiden lueteltuja haittavaikutuksia on melkoisesti ja niiden luokittelu suorastaan vitsikästä...silti ne pääsevät myyntiin...ELI KENEN ETUJA NÄILLÄ AJETAAN....EI AINAKAAN KULUTTAJAN........................VAAN YRITYSTEN ja sijoittajien !!!!!

Mietin, etta voisiko laktoosi

Mietin, etta voisiko laktoosi-intoleranssin syntyyn vaikuttaa jokin muu, kuin prosessointi, esim. AIV-rehu, jota lehmille syotetaan? Joku voisi tutkia asiaa... Vaikka kyseenalaistan laktoosi-intoleranssin synnyn prosessoimisen vuoksi (isani joi aina omasta tankista paljon raakamaitoa, mutta sai silti laktoosi-intoleranssin), en silti puolla prosessoimista.

Meidän kuuluisi kaikkien olla laktoosi-intolerantteja

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=skr00063

"Viimeaikaiset geneettiset tutkimukset ovat osoittaneet, että aikuisiän laktoosi-intoleranssi on maailmassa normaali variantti ja pysyvä laktoosin sieto on itse asiassa ollut aluksi poikkeava ominaisuus, joka on kuitenkin joissakin maitoa runsaasti käyttävissä väestöissä saavuttanut valta-aseman valikoitumisen kautta. Laktoosin sieto tai sietämättömyys eivät ole sairauksia vaan ominaisuuksia kuten ihon tai silmien väri. Niihin oppii suhtautumaan."

Rahakysymyskin

Hyvä kirjoitus ja hienoja periaatteita muutenkin Eat & Joylla. Idealismi ja käytäntö eivät kuitenkaan käytännössä useinkaan pääse kohtaamaan, ellei ole rikas. Meidän lapsiperheellä ei esimerkiksi ole raakamaitoon varaa, usein ei oikeastaan olisi Valion / Ingmanin luomumaitoonkaan. Sama tilanne useimmissa tuttavaperheissäkin täällä Helsingissä ja lähimailla. Buddha sanoi että näyttävää hyväntekeväisyyttä tekevät ihmiset eivät ole muita parempia, sillä he tekevät sitä koska he ovat rikkaita ja näin ollen voivat tehdä sitä... vähän sama juttu ravintoideaalien seuraamisen kanssa. Ne seuraavat joilla ei ole rahasta pulaa. Kun maailmassa on yli seitsemän miljardia ruokittavaa, on selvää että tarvittaisiin ihmeellisiä mullistuksia että kaikki saataisiin ruokituksi mainittujen hyvien periaatteitten mukaisella ruoalla. Tähän viitataan kirjoituksessa itsessäänkin kun todetaan että nykytilanne palvelee massatuotantoa.

Laktoosi-intoleranssi on luonnollista

Nyt menee vähän ihmisillä puurot ja vellit sekaisin. Laktoosi-intoleranssi on aikuisen ihmisen kuten muidenkin aikuisten eläimien normaali olotila. Tietyillä paljon maitoa käyttäneillä ihmisryhmillä esiintyy geenimuutaatio, jonka avulla laktoosia pystyy käsittelemään myös aikuisiällä. Suomessa asuu molemman tyyppisiä ihmisiä. Laktoosin käsittelykyky voi myös vaihdella jostain syystä ajan mittaan, joskus sitä sietää paremmin, joskus heikommin. Muu syöty ruoka ja (omakohtaisella kokemuksella ainakin) rasvan määrä vaikuttaa laktoosin sietoon. Itse olen tosin todennut saavani samantyyppisiä oireita myös laktoosittomista maitotuotteista ja epäilen, että syynä on jotenkin erityisen vahva homogenointi tai muuta vastaavaa. Jos kuumennan laktoositonta maitoa hellalla, ja hämmennän sitä liikaa, saan vatsaoireita. Mutta homogenoinnin ja laktoosin sieto ovat kaksi täysin eri asiaa, eikä niitä pitäisi sekoittaa. Laktoosi on ongelma myös raakamaidossa, jos laktoosia ei pysty käsittelemään.

Oikeudessa tavataan.

<quote>"Viimeaikaiset geneettiset tutkimukset ovat osoittaneet, että aikuisiän laktoosi-intoleranssi on maailmassa normaali variantti ja pysyvä laktoosin sieto on itse asiassa ollut aluksi poikkeava ominaisuus, joka on kuitenkin joissakin maitoa runsaasti käyttävissä väestöissä saavuttanut valta-aseman valikoitumisen kautta. Laktoosin sieto tai sietämättömyys eivät ole sairauksia vaan ominaisuuksia kuten ihon tai silmien väri. Niihin oppii suhtautumaan."
</quote>

Ja vielä pitkäaikaisemmat, tuoreemmat ja rehellisemmät tutkimukset ovat osoittaneet että koko "laktoosi-intoleranssi" täysin virheellinen ja väärä tulkinta sairauksista jotka johtuvat yliprosessoidun maidon kaltaisen teollisen kalkkijuoman aiheuttamista vakavista vitamiini ja bakteeri epätasapainosta ihmisen elimistössä.

Oireilu johtuu osittain myös kyseisen teollisen tuotteen sisältämän raaka-aineen epäpuhtauksista, jotka siinä nyttemin sallitaan koska kuvitellaan pastoroinnin tuhoavan kaiken terveydelle vaarallisen. Pastorointi ja homogenisointi kuitenkin itseasiassa tuohoavat myös maidossa (raaka-aineessa) olevat terveydelle edulliset ainesosat ja "tappavat" maidon sisältämät elävät komponenti jolloin maidon luontainen kyky vastustaa taudinaiheuttajia katoaa.

Olen itse "laktoosi-intolerantokoksi" tuomittu. 1 litra Valion sinistä kevytmaitoa saattaa minut tilaan jossa hengenmeno ei varmasti ole kaukana. Tilamaitoa voin juoda huoletta.

Siinä epäilijöille ja "valistajille".

Eeropekka Rislakki vastaa edelliseen

Koska kysyt alkuperäiskarjan maidon saatavuutta, viitannet kaseiinimaitoproteiinin merkitykseen oireilussa. Alkuperäsikarjan maito sopii joillekin selästi paremmin kuin meidän evoluutiossamme vieraiden lehmärotujen maito.
Riitta Saloniemen tilan tuottama raakamaito, jota myydään joissakin paikoissa eri puolilla Suomea meidän Eat&Joy Maatilatorin -myymälöiden lisäksi, on länsisuomen karjan sekä kyyttöjen tuottamaa maitoa.

tinkimaitoa

eihän sitäkään tinkimaitoa ole kenenkään pakko juoda vaikka se kaupan hyllylle vaihtoehdoksi tuleekin. Se OLISI VAIN VAIHTOEHTO ja heille tärkeetä jotka siihen uskoo ja siitä apua saavat.

Lisää uusi kommentti

Plain text

  • HTML-merkintää ei sallita.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.